*

Riku Österman "Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään."

Globalisaatio, osa II – Monikansalliset yritykset

mariini_yritysKuva.png 

[*] 

Kirjoitin aikaisemmin maailmankaupasta otsikolla “Globalisaatio tekee hyvää”:
http://rikuosterman.blogit.uusisuomi.fi/2008/12/19/globalisaatio-tekee-hyvaa/

Tässä jatkoa Globalisaatioteemalle, nyt monikansallisten yritysten näkökulmasta.
Monikansallisia yrityksiä on Suomessa viidenlaisia: (1) Ulkomaiset keskisuuret yritykset, (2) ulkomaiset suuryritykset, (3) suomalaiset useassa maassa toimivat PK-yritykset, (4) suomalaiset useassa maassa toimivat suuryritykset, ja (5) suomalaiset globaalit yritykset.

1.       Ulkomaiset keskisuuret yritykset ovat usein päätyneet Suomeen yrityskauppojen tuloksena. Ne ovat saattaneet ostaa suomalaisen pk-yrityksen, kun vaikkapa alkuperäinen suomalainen yrittäjä on myynyt yrityksensä eläköityessään.

2.       Ulkomaiset suuryritykset ovat myös saattaneet tulla Suomeen paikallisyrityksen oston kautta. Mutta osa on perustanut Suomeen myyntikonttorin tai muun toimipisteen. Näin Suomeen ovat tulleet mm. tietotekniikkayritykset IBM ja HP. Ulkomaisesti omistetut tytäryritykset (PK ja suuret yhteenlaskettuna) työllistävät yli 200 tuhatta suomalaista.

3.       Suomalaiset PK-yrityksetkin kansainvälistyvät, erityisesti silloin kun ne toimivat globaaleilla kapeilla aloilla. Esimerkkinä vaikka Vaisala Oyj, säähavaintolaitteiden globaali valmistaja, jonka vähän päälle tuhannesta työntekijästä 61,2% on Suomessa (2007), 10,1% muualla Euroopassa, 22,6% Pohjois-Amerikassa ja 6,2% Aasiassa ja Australiassa.

4.       Suuryritykset toimivat usein useassa maassa. Näin on myös suomalaisten suuryritysten kohdalla. Myyntitoimipisteitä on avattu tärkeille asiakasmarkkinoille, tuotekehityspisteitä on avattu myös Suomen ulkopuolelle osaavan henkilökunnan saamiseksi. Ja tietysti tehtaita on avattu tehokkaiden materiaalivirtojen ja matalien tuotantokustannusten sijainteihin. Erityisesti, paremman markkina-aseman saamiseksi on usein myös ostettu kokonaisia yrityksiä, ja liitetty sitten aihemmin kahden erillisen yrityksen toiminta yhteen. Näin on tapahtunut esim Stora Enson tapauksessa kun ruotsalainen Stora ja suomalainen Enso liittyivät Suomea kotipaikkanaan pitäväksi Stora Ensoksi.

5.       On olemassa myös kaksi selkeästi globaalia suomalaista suuryritystä, Nokia ja Nokia-Siemens Networks (NSN). Jossain määrin nämä voidaan nähdä myös yhdeksi yritykseksi, Nokian ollessa Nokia-Siemens Networksin kontrolloiva osakkeenomistaja. Nokialla (ja NSN:llä) on omia työntekijöitä yli sadassa maassa, ja sen tuotteita myydään käytännössä kaikissa maailman maissa. Globaali yritys erotetaan yleensä monikansallisesta siinä, että globaalilla yrityksellä ei varsinaisesti ole operatiivista kotimaata, vaikka kotipaikka jossain maassa onkin. Toki Nokian henkilöstöstä edelleen erittäin merkittävä osa työskentelee Suomessa. Mutta käsityksen toiminnan kansainvälisestä laajuudesta saa vaikkapa lukemalla Nokiasta kertovaa Wikipedia-sivua:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nokia

Monikansallisten yritysten hyödyt

Tilastokeskuksen mukaan monikansallisten yritysten rooli on kasvussa maailmantaloudessa [2]. Niiden ydinosaamista on kansainvälisen tuotanto- ja logistiikkaverkoston organisointi. Kuten kuka tahansa vientiä aloitteleva pienyrittäjä tietää, toiseen maahan myyminen on vaikeaa. Täytyy saada paikalliset kontaktit, perehtyä lainsäädäntöön, ja rakentaa asemaa pitkäjänteisesti. Monikansalliset yritykset ovat etulyöntiasemassa, kun ne pystyvät hyödyntämään jo luotua läsnäoloa useisiin maihin. Tätä ei pidä ajatella suuryritysten epäreiluna kilpailuetuna, vaan maailmantalouden voiteluöljynä. Ilman näitä monikansallisia organisaatioita maailmantalous pyörisi paljon jähmeämmin. Kaikenlaiset innovaatiot, kuten paremmat työkoneet, kirkasvalolamput, ja mp3 –musiikkisoittimet tuotteistettaisiin hitaammin, jos ollenkaan.

Suuryritykset eivät riistä pienyrityksiltä elintilaa. Päinvastoin, ne työllistävät lukuisia pienempiä yrityksiä komponentti-, alihankinta- ja palvelutilauksillaan.

Monikansalliset yritykset auttavat myös kehittyviä talouksia saavuttamaan vähitellen maailman kärjen tuottavuudessa, teknologian hyödyntämisessä ja näin ikään myös pikku hiljaa bruttokansantuotteella mitattuna. Kiina on ymmärtänyt tämän, ja toivottanut ulkomaiset yritykset avosylin Kiinaan samalla kun suuret kiinalaiset yritykset ovat määrätietoisesti laajentaneet toimintaansa Kiinan rajojen ulkopuolelle.

Monikansallisten yritysten haitat

Monikansallisiin yrityksiin kohdennetaan paljon kritiikkiä. Kritiikin kohteena ovat usein tuotantotoiminnan siirtäminen ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Joskus myös halutaan nähdä monikansallisten yritysten vauhdittama maailmantalouden kasvu itse ongelmaksi.
Näitä kaikkia kohtia kannattaa käsitellä erikseen.

Siirtävätkö monikansalliset yritykset työpaikkoja Suomesta?

Vuonna 2006 yli puolet top 30 –yritysten henkilökunnasta työskenteli Suomen ulkopuolella. Ensi silmäyksellä tämä luku voi järkyttää suuruudellaan. Pitää kuitenkin muistaa, että suuri osa näistä on tullut yrityksen palvelukseen yrityskaupan kautta, joten työpaikka on jo aiemmin luotu toiseen maahan, ja mitään työn siirtymistä maasta toiseen ei ole tapahtunut.

Valmistusta Suomen tarpeisiin tehdään muissa maissa matalamman kustannustason vuoksi, mutta Suomesta viedään myös sekä tavaroita että palveluita, joita kulutetaan muualla.

ETLAn tutkimuksen mukaan ei ole mitään selvää näyttöä siitä, että monikansalliset yritykset olisivat vähentäneet työllisyyttä Suomessa [1]. Erityisesti, suuri osa valmistumisketjujen pilkkoutumisen luomasta alihankinnasta on jäänyt Suomeen.
On hyvä huomata, että Suomessa on par’aikaa ennätyskorkea työllisyys. Siis, vaikka osa teollisuuden työpaikoista katoaa, palvelusektori luo uusia nopeammin.

On selvää, että sitä mukaa kun kehittyvät valtiot vaurastuvat, niihin perustetaan yhä useampia tuotantolaitoksia paljon nopeammalla vauhdilla kuin aiemmin kehittyneisiin maihin. Kaikkea tätä ei voida pitää monikansallisten yritysten toimien seurauksena.

Polkevatko suuryritykset ihmisoikeuksia?

Aika ajoin puheissa ja kirjoituksissa näkee valitettavan sitä, kuinka yritykset kohtelevat työntekijöitään eri maissa eri tavalla. Tähän pätee sanonta ”maassa maan tavalla”. Yritysten kannattaa tarjota sellaista palkkaa ja työehtoja kussakin maassa, joka vastaa ”normaalia” näissä maissa.

On vaikeaa löytää perusteita sille, miksi ulkomaalaisomisteista työnantajaa pitäisi sitoa eri velvotteet kuin kotimaisomisteista työnantajaa kehitysmaissa. Huonot työolot jossain maassa kertovat enemmän köyhyydestä ja työsuojelun puutteista kuin suuryritysten "sorrosta". Retorinen kysymys: Jos kerran monikansallisten yritysten työt kehittyvissä maissa ovat niin surkeita, miksi niihin riittää hakijoita jonoksi asti? Olisiko se ko. kehittyvälle maalle hyödyksi, ettei se ulkomaalainen yritys olisi palkkaamassa siellä väkeä? Vaan ne ihmiset jäisivät työttömiksi?

On hyvä muistaa, että Suomessa ollaan tultu n. viidessäkymmenessä vuodessa iso askel eteenpäin, mitä teollisiin työoloihin tulee. En näe mitään syytä olettaa, että kasvavat taloudet olisivat tässä suhteessa jämähtämässä paikoilleen. Viisikymmentä vuotta tästä päivästä on todennäköistä, että työolot Kiinassa ja Intiassa ovat paljon samankaltaisempia kuin Euroopassa nyt.

Onko liiallinen talouskasvu ongelma?

Talouskasvu luo vaurautta, joka parantaa kaikkien asemaa, myös heikoimmin toimeentulevien. Köyhimmätkin suomalaiset saavat parempaa hoitoa tartuntatauteihin nyt kuin rikkaimmatkaan saivat vielä 100 vuotta sitten. Talouskasvu tuottaa hyvää. Ongelmia syntyy "vain" saastumisesta ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta. Näihin epäkohtiin pitää puuttua. Mutta on olemassa parempia ratkaisuja kuin Linkolalainen kellon taaksepäin kääntäminen.

Yhteenvetona

Monikansalliset yritykset ovat tärkeitä toimijoita maailmantaloudessa, jonka kasvu luo hyvinvointia. Jotkut yritykset syyllistyvät rikolliseen toimintaan, kuten jotkut yksittäiset ihmisetkin. Mutta isossa kuvassa monikansalliset yritykset tuottavat hyvää.

Globalisaatio tekee hyvää. Monikansalliset yritykset tekevät hyvää.

Lähteet

[1] http://www.etla.fi/files/2231_Dp1170.pdf
[2] http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-07-10_004.html?s=0

[*] Kiitos kuvasta Mainos Mariinille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

jarip (nimimerkki)

Olen itse monikansallisessa(danisco),mutta täällä suomessa mennään suomen lainsäädännön mukaan,,enkä koe että polkisimme ihmisoikeuksia missään päin maailmaa,,edut ovat laajempi markkinointikuvio,,haittoina globaalit ilmiöt kuten valuuttakurssien heilahtelut,energian hinnan vaihtelut,,,ja tietenkin suuromistaja jää kasvottonaksi,muilta osin huomionne ovat oikeansuuntaisia

RÖ: Kiitos jarip, samoilla linjoilla ollaan tuossa ihmisoikeuskysymyksessä. En halunnut kirjoittaa asiasta mitään sen isompaa väitettä kuin että mahdollinen rötöstely ei sinänsä mitenkään liity monikansallisuuteen. Kiitos tuosta ajatuksesta markkinoinnissa saavutettavista eduista. Näin asia on varmasti sitä enemmän mitä globaalimpiin medioihin kuluttajat suuntautuvat. Mitä tulee valuuttakurssien heilahteluihin ja energian hinnan vaihteluihin, en varsinaisesti pidä niitä ongelmina. Etenkään ne eivät ole ongelmia yhteiskunnan kannalta. Yritykselle ne voivat olla ylimääräinen tulosriski, mutta siltäkin voi pyrkiä suojautumaan. Suuromistajan kasvottomuus ehkä on ongelma, mutta siihenkin minulla on varaus. Tarvitaanko kansantalouden kannalta ei tarvita omistajille kasvot? Eikö riittäisi sääntely ja lait, joiden noudattaminen riittää?

Toimituksen poiminnat