*

Riku Österman "Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään."

Luin aamun Hesarin ja huolestuin

Helsingin Sanomat arvelee tänään sivulla A6, että ”SDP:ssä ajatellaan, että kestävyysvaje on niin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva kysymys, ettei sitä voida Säätytalossa ratkaista”. Ja että hallitusneuvotteluissa keskityttäisiin ainoastaan seuraavan neljän vuoden valtiontalouden tasapainottamiseen. Onko Kokoomus jäänyt vähemmistöön näkemyksessään, jonka mukaan hallituksen pitäisi kantaa vastuuta koko julkisen talouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä?

Mistä voisi johtua tällainen selkärangattomuus? Miksi SDP ja jotkut muut puolueet kieltäytyisivät ratkaisemasta tätä Suomen kaikkein vaikeinta ja tärkeintä ongelmaa?

Miksi kuntatalouden epätasapaino ei voisi mahtua neuvottelujen piiriin? Yle juuri uutisoi tällä viikolla, että monen kunnan talous on syvemmässä suossa kuin mitä tilinpäätösluvut osoittavat.

Viime hallituskauden poikkeuksellisissa lamaolosuhteissa lainalla elvyttäminen oli perusteltua.  Nyt julkistaloudenpitoon täytyisi saada aivan eri suunta. Näyttää kuitenkin siltä, että vastuunkantajia ei löydy. On täysin selvää, että suurten sukupolvien eläköityminen on jatkuvasti kasvava haaste terveydenhuollolle ja vanhustenhuollolle. Ja että eläkejärjestelmämme natisee, jos eläkkeellejäämisen ikä ei nouse. Miksi tuleva hallitus ei käsittelisi näitä haasteita?

Mitähän tulevat sukupolvet tuumaavat tästä lyhytnäköisestä politiikasta, jossa velkaralli tuntuu senkuin jatkuvan? Dilbert-sarjakuvassa on esitetty melko uskottava arvaus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kokoomuksen Kimmo Sasin kanssa juttelin vaalien alla vaalikopeilla ja hän oli mm. sitä mieltä, että Katainen on ottanut liikaa velkaa. Kokoomuksessa on siis ilmeisesti talouspoliittinen siipi, joka ei allekirjoita Kataisen politiikkaa.

Katainen on yksi syypää Suomen valtiontalouden tärvelemiseen. Toisaalta, SDP ja Keskusta olisivat voineet aloittaa jo valtiontalouden varmistelun 2003 asti.

On se kumma, kun ei valtiontaloudet käytä lihavia vuosia varustautumiseen laihoja päiviä varten.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Neljä vuotta sitten sukupolvien välinen tasa-arvo oli Kataisen yksi näkyvä vaaliteema. Valtionvarainministeri Katainen vastusti aluksi elvyttävää politiikkaa, mutta taipui vähitellen enemmistön kannalle. Olen tyytyväinen, että taipui. Tämä tuore maailmantalouden taantuma oli voimakas, ja siinä oli ainekset paljon pahempaan. Elvytys oli tärkeää, vältimme sillä paljon 90-luvun alun kaltaisia yksilökatastrofeja.

Kataisen leimaaminen valtiontalouden tärvelijäksi vaikuttaa melko hilpeältä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

No silloin voin kyllä nostaa Kataiselle hattua, jos lopulta käy niin, että Suomen valtion velat saneerataan tai maksetaan inflaatiolla. Mutta, jos näin ei käy, vaan IMF-kuuri tulee ja joudutaan myymään valtion infraa ja muuta omaisuutta, niin Katainen on kyllä tärkeä syyllinen silloin.

Pitää katsoa muutama vuosi eteen päin. Kumpikaan meistä ei tiedä sitä ennen.

Sen voin sanoa, ettei tällä hetkellä kannata kenenkään hankkia lapsia tässä maailmantalouden mylleryksessä.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Juuri näin. IMF-kuuri pitää välttää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuntien talous on suossa.

Kannattaa muistaa, että tuo "suo" on nimen omaan Kakon uuslibertaarisen veropolitiikan seurausta; yritysten kunnallisvero ja kasvuun perustuva metsävero, joka maksettiin metsäpalstakuntaan, poistettiin. Kun tulot lopetetaan, on selvää, että ongelmia tulee. "Suo" on valmis ja vetinen.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Jouko Heyno,

verotuksen rakenteen yksinkertaistaminen ei väistämättä johda verotulojen menetykseen. Kunnilla on edelleen mahdollisuus nostaa tuloveroprosenttia (veroäyriä) ja kiinteistöveroprosenttia.

Rug Head

Nyt täytyy erota EU:sta ja ottaa tilalle oma markka.

3-4 vuoden hirveän laman jälkeen olemme ylpeä, itsenäinen kansakunta.

Oletko valmis?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Niin, Ruotsilla on kruunu. Ei ainakaan tällä hetkellä näytä heillä huonosti menevän.

Pohjan Akka

Ruotsilla on iät kaiket ollut 25 prosentin arvonlisävero. Arvonlisävero on Suomessakin paras verotuottaja, vaikka ruoan arvonlisävero on laskettu Vanhasen hallituksen aikana.
Myös tulojen marginaalivero puree Ruotsissa niin, että 300 000 dollaria tienaava joutuu maksamaan veroa 49 prosenttia, kun Suomessa vero on 40,6 prosenttia.

Ruotsissa julkiset menot 2009 olivat kuitenkin hiukan pienemmät kuin Suomessa (56,3 % BKT:sta). Suomen julkiset menot ovat kasvaneet lamakauden aikana toiseksi eniten Euroopassa, vaikka valitus yhteiskunnalta odotetuista palveluista on koko ajan kasvanut.

Saksalaiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota palkkoihin kansan siellä pohtiessa, miksi juuri Saksan pitää maksaa. Saksalaiset ovat nimittäin mielestään yhteiseurooppalaisen avustustyön tehneet jo ottaessaan Itä-Saksan hoiviinsa. Siitä seurasi raju palkkojen lasku Saksassa. Niinpä Saksan palkat ovat kasvaneet vuodesta 1996 vain 30 prosenttia, kun Suomen palkat ovat kohonneet 60 prosenttia ja eteläeurooppalaisten 80 prosenttia...

Näissä faktoissa on jo selviä kipukohtia, joiden oivaltamisen jälkeen voi vain katsoa, kuka oikein ajaa lyhytnäköisesti kenenkin etua: Minulle kaikki heti, muille lisää kurjuutta, jos se minusta riippuu!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto
Tuula Hölttä

Riku Ö :”SDP:ssä ajatellaan, että kestävyysvaje on niin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva kysymys, ettei sitä voida Säätytalossa ratkaista”.

Ehkä SDP tietää, kun oli päähallituspuolueena yksityistämässä ja pörssiyhtiöittämässä Suomen kansallisomaisuutta ja viemässä Suomea EU-liittovaltioon, jonka komission tilejä edes sen omat tilintarkastajat eivät voineet hyväksyä.

Ilmeisesti epädemokraattisen EU:n kasinotalouden luoma kestävyysvaje tulee YYA-Suomen luomien K-takuiden tavoin olemaan se "pohjaton kaivo", jollaiseksi sdp:n Sinikka Mönkäre takavuosina mielestäni harhaanjohtavasti luonnehti terapiapalveluja, joita 90-luvun laman jalkoihin jätetyt suomalaisnuoret ja lapset olisivat mielestäni välttämättä tarvinneet lisää. Heidän nimensä kun on mielestäni ollut ja tulee edelleenkin olemaan "Tänään".

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Suurin syy kestävyysvajeeseen ei ole EU:n "kasinotalous", vaan se, että Suomen suuret ikäluokat synnyttivät historiallisen pienet ikäluokat 70 ja 80 -luvuilla.

EU:n "kasinotalous" on enimmäkseen maataloustukea...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kysyin tuota samaa tuossa edellä, odottelen Rikun vastausta.

Tuula Hölttä

Riku Ö :"Suurin syy kestävyysvajeeseen ei ole EU:n "kasinotalous", vaan se, että Suomen suuret ikäluokat synnyttivät historiallisen pienet ikäluokat 70 ja 80 -luvuilla.

EU:n "kasinotalous" on enimmäkseen maataloustukea..."

Kun henk.koht. synnytin 70-luvulla vain kolme lasta, joille ei ollut riittävästi lapsiohjautuvia hoitopaikkoja, ja jolloin oli mediaseksikästä halveksia perinteistä "lintukotoa ja perhettä " ja jopa alle kouluikäiset lapset jätettiin päiviksi yksin kotiin avaimet kaulassa, en ihmettele sitä, jos ikäluokkamme synnytti vain "historiallisen pienet ikäluokat".

Ei se niin kovin hauskaa ollut luopua omasta palkkatyöstään, opetella tekemään kaikki mahdollinen itse alkaen mm. leivän leipomisesta ja vaatteiden ompelusta ja kuunnella "asiantuntijoilta" sen lisäksi vielä sitä, että tuhoaisi alle kouluikäisten lastensa tulevaisuuden hoitamalla heitä itse ja että tämän valinnan vuoksi kuului yhteiskunnassa "irtolaisiin tai muhin loisiin".

EU:n kasinotalous on mielestäni sitä, minkä seuraukset tänä päivänä näkyvät mielenosoituksina mm. Kreikassa ja Espanjassa.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Kiitos Tuula kiinnostavasta äidin näkökulmasta 70-luvun henkiseen ilmastoon.

Tuula: EU:n kasinotalous on mielestäni sitä, minkä seuraukset tänä päivänä näkyvät mielenosoituksina mm. Kreikassa ja Espanjassa.

Euroopassa valtiot itse päättävät julkishallintonsa tuloista ja menoista. Kyllä Kreikan, Portugalin ja Irlannin jne. ongelmat ovat täysin kunkin maan itse luomia.

EU on ajanut alle 3% budjettialijäämän linjaa. Tämän yli ovat kävelleet niin suuret kuin pienetkin. Ei kuitenkaan EU:n siunauksella.

Pohjan Akka

Olemme näköjään eläneet eri Suomessa 1970-luvulla. Lapseni syntyivät 1971 ja 1974 (kaikkien aikojen pienin ikäluokka), ja juuri silloin aloitettiin kunnallinen päivähoito - ainakin niissä kahdessa kunnassa, joissa silloin asuimme.
Silloin ei tiedetty mediaseksikkyydestä yhtikäs mitään. Nuo luettelemasi kotityöt osasin jo 10-vuotiaana, jotta no problem yksinhuoltajanakaan.

Tuula Hölttä

Pohjan Akka :"Nuo luettelemasi kotityöt osasin jo 10-vuotiaana, jotta no problem yksinhuoltajanakaan."

On todella mielenkiintoista tietää, kuinka hoidit yksinhuoltajana kaikki nuo kotityöt oman palkkatyösi ohella ja siinä sivussa pidit yksin huolta myös alle kouluikäisten lastesi ikäkausien mukaisesta hyvinvoinnista.

Pohjan Akka

Ihminen venyy uskomattomasti, kun on pakko. Toiselle pojalle tuli siinä tosipaha murkkukin...
En minä suinkaan ollut ainut tällaista "kaksoiselämää" vuosikaudet vetänyt. Ja on sellaisia yksinhuoltajia pilvin pimein edelleen.

Toisaalta on kohdallaan myös myöntää, että kaikille ei ole annettu yhtä suuria voimavaroja.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mitä olet Österman mieltä siitä, että rahajärjestelmää muutettaisiin? Keskuspankkipohjaisesta velka-fiat-rahasta siirryttäisiin velattomaan valtio-fiat-rahaan.

- Rahanluonti oikeus siirrettäisiin keskuspankilta valtiolle. Uusi raha tulisi kiertoon julkisen kulutuksen kautta.
- Valtion ei sallittaisi enää velkaantua, ainakaan ulkomaisille sijoittajille
- Pankkien osittaisvarantojärjestelmästä luovuttaisiin tai vähimmäisvarontovaatimuksia ainakin nostettaisiin
- Valtiolle oma pankki, jonne voisi tehdä riskittömiä ja taattuja talletuksia
- Talletukset yksityispankkeihin olisivat riskillisiä sijoituksia

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Minun pitäisi perehtyä aiheeseen tarkemmin. Tässä muutamia huomioita:

1. Valtion siunausta nauttivat, mutta itsenäisesti päätöksiä tekevät keskuspankit luotiin, jotta poliitikot eivät pystyisi raunioittamaan kansantaloutta setelirahoituksesta syntyvällä hyperinflaatiolla.

2. Nyt kun Suomen valtiolla on jo kymmeniä miljardeja velkaa, on ensiarvoisen tärkeää, että erääntyviä lainojen jättämiä koloja voidaan paikata uusilla lainoilla, joiden korko on niin edullinen kuin mahdollista. Lainapottia pitää toki pienentää, mutta nykylainojen erääntymistahti on aivan liian vilkas, jotta mistään uusista lainoista ei tarvitsisi sopia. Edullisimmat lainakorot löytyvät todennäköisimmin ulkomailla, tuskinpa suomalaisten suur- ja piensijoittajien into sijoittaa matalakorkoisiin valtionobligaatioihin olisi niin suuri...

2b. Suomen valtionvelkaa ei saa hoitaa eläkerahastojen rahoilla. Se on silmänkääntötemppu, ja mahdollisesti jatkuvan vastuuttoman taloudenhoidon tuhopotentiaali tuplaantuu.

3. Olen samaa mieltä siitä, että pankkien vähimmäisvarantovaatimuksia pitää nostaa. Paljon on puhuttu pankkien stressitesteistä. Ne pitäisi tehdä huolella ja objektiivisesti.

4. Hmm, valtion pankki. Miten sen toiminnan pitäisi erota yksityispankista, jonka kaikki osakkeet nyt vain sattuisivat olemaan yhden omistajan käsissä? Lainaisiko valtion pankki samalla tavoin ja samoilla ehdoilla kuin yksityispankitkin?

Tuula Hölttä

Riku Ö :" Hmm, valtion pankki. Miten sen toiminnan pitäisi erota yksityispankista, jonka kaikki osakkeet nyt vain sattuisivat olemaan yhden omistajan käsissä? Lainaisiko valtion pankki samalla tavoin ja samoilla ehdoilla kuin yksityispankitkin?"

Tuo on hauska kysymys, joka tuli eteen 90-luvulla, kun olin "saattohoitamassa" nk. ekopankkia.

Tuolloin varsinkin "vihreissä piireissä" tuntui olevan vallalla ajatus, että pankkien tulisi toimia ilman asiakkailta perittäviä pankin toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, joita ovat mm. pankeissa työskentelevien palkat ja pankkien kiinteistö- tai atk-kustannukset.

Meillä pankeissahan ei todellakaan ollut toimitusmaksuja ennen kuin rahasta valtiollisesti tehtiin reaalitaloudesta finanssimarkkinoiden vapaaseen käyttöön irronnut kauppatavara "an sich", ja jota ennen pankkien kannattavuutta sääteli valtion keskuspankki otto- ja antolainaussäädöksillään.

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen valtion sääntelystä tarkoitti käytännössä sitä, että pelkästä rahasta/valuutasta tuli kauppatavara, ja pankkien oli selviytyäkseen hankittava markkinoilta Suomen Pankin pakolliset interventiot ja yli yön korot huomioiden rahan osto/ myyntimarginaalin erotuksena se raha, joka oli niiden toiminnan jatkumiselle välttämätön.

Niinkuin ei ole olemassa ilmaisia lounaita, ei ole olemassa pankkia, jolla ei olisi kustannuksia, jotka joku maksaa. Viimeisinä pankkivuosinani huomattavia kustannuksia pankeille aiheutti esimerkiksi se, että pankkien oli ostettava päätelaitteet, joilla asiakaspalvelussa voitiin kuitata aiemman pankkikäytännön mukaiset säästökirjat, joista asiakkaat eivät olleet valmiita luopumaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

1. Setelirahoitus ei johtaisi liialliseen törsäilyyn, koska setelirahoitus johtaa nopeasti hintojen nousuun, josta taas suivaantuvat nopeasti köyhät, duunarit ja eläkeläiset. Velkaantuminen sen sijaan ei tunnu kansalaisten kukkarolla kuin pitkällä jänteellä, kunnes on liian myöhäistä.

Setelirahoitus yhdistettynä valtion velkaantumiskieltoon olisi siis nerokas tapa pitää pakottaa valtio tiukkaan budjettikuriin. Pienetkin ylilyönnit setelirahoituksessa johtavat hintojen nousuun, josta taas alkaa poru, mielenosoitukset, lakkoaallot ja mellakat: jokaisen hallituksen kauhuskenaario, jota vältetään viimeiseen asti.

Setelirahoitusta kannattaisikin käyttää vain ja ainoastaan talouskasvua tukeviin hankkeisiin kuten infrastruktuuriin. Infran ansiosta alentuneet kustannukset söisivät pois setelirahoituksen inflaatiovaikutusta.

4. Itse ajattelin, että valtionpankki ei myöntäisi luottoa, vaan olisi ainoastaan talletuspankki riskiä kaihtaville tallettajille, jotka kuitenkin haluavat hoitaa maksuliikennettä sähköisesti ja pankkikorteilla. Ehkä korko voisi tosin olla inflaation suuruinen (en tiedä mitä ongelmia tästä seuraisi).

Liikepankkeihin tallettaminen taas olisi korollista, mutta toisaalta, jos liikepankki menee nurin, tallettajat voivat menettää säästönsä osittain tai kokonaan.

Siis esim. mummelit pitäisivät rahojaan valtionpankissa, jonne eläkkeet makseltaisiin ja josta laskut maksettaisiin. Liikepankkeihin taas tallettaisivat sellaiset ihmiset, jotka mielisivät korkoa talletuksilleen. Valtionpankilla ei olisi oikeus myöntää lainoja. Sitä tehtävää hoitaisivat liikepankit.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Pekka Lampelto:

Kirjoitat, että hintojen nousua vastustavien mellakoiden riski toisi malttia setelirahoitukseen. Kunpa maailma toimisi näin hyvin. Valitettavasti hintojen nousu johtaa tavallisesti palkankorotusvaatimuksiin - joihin usein myös suostutaan. Tämän jälkeen hinnannousua vastaan ei enää protestoida. Jonka jälkeen tehdään taas setelirahoitusta. Ja hinnat nousevat taas. Jonka jälkeen taas nostetaan palkkoja.

...ja inflaatiokierre on valmis.

En vastusta setelirahoitusta periaatteesta. Mutta inflaatiota pitää aina hallita. Ja siksi setelirahoitukseen pitää turvata vain harvoin.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

En vastusta setelirahoitusta periaatteesta. Mutta inflaatiota pitää aina hallita. Ja siksi setelirahoitukseen pitää turvata vain harvoin.

Olen samaa mieltä, että setelirahoitukseen tulee turvautua harvoin ja hillitysti.

Minä toteuttaisin setelikonerahoituksen seuraavasti:

Ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja valtiovarainministeriön johtajista koostetaan talousneuvosto, jonka vastuulla olisi rahapolitiikka. Neuvosto päättäisi joka vuosi uuden rahan määrästä ja käytöstä valtion budjetissa. Neuvoston tehtävänä olisi sama kuin keskuspankeilla nykyään: synnyttää talouskasvua ja ylläpitää hintavakautta.

Jujuna olisi se, että talousneuvosto laatisi raha- ja talouspolitiikkaa itsenäisesti. Ne laatisivat rahapoliittiset päätöksensä ja budjettinsa vasta, kun hallituksen oma budjettiesitys olisi hyväksytty eduskunnassa. Koska talousneuvosto pyrkisi edistämään talouskasvua, se tietenkin budjetoisi uutta rahaa lähinnä infrahankkeisiin ja tieteelliseen tutkimukseen.

Jari Vuorinen

Automaattiparlamentarismissahan me ollaan jo menty 12 vuotta.

max vaaltio

Miksiköhän kunnat eivät lainaa rahaa toisille pulaan joutuneille kunnille.Suomessahan ihan hallituksen keskeiset ministerit ovat meille kertoneet kuinka edullista se on.Tulee ihan oikein kovia voittojakin.Lainaisitte sinne eu;lle kymmenkertaisen määrän sitä rahaa,kun se niin hyvä bisnes on.Maksettaisiin suomen valtionvelkoja niillä hirmuvoitoilla sitten. PERSU TÄSSÄ VAAN KYSELEE.

Markus Lehtipuu

rahan heittäminen ULKOMAILLE tulee lopettaa. Se mikä on suomalaisilta kerätty, tulee suomalaisia varten käyttää.

Pohjan Akka

Fingridiähän niillä on viimeksi kai ostettu...,

ja kai sitä kantaverkkoa tarvitaan sisäsiittoa pyörittämään, vaikka yksityiset sijoittaisivat valtaosan ulkomaille...

Käyttäjän dzogchen kuva
Lasse Myllypuro

Olisit jättänyt lehden lukematta. Suosi nettiä!

Pohjan Akka

Tämän päivän paperi-Hesarissa oli kyllä tosi monta tosihyvää taustoittavaa ja kokonaishahmottavaa ajankohtaista juttua.
HS on mielestäni aikamoisesti tsempannut hyvään suuntaan tämän kevään aikana.

Lisäksi Hesari on ainoa paikka, missä on joka päivä luettavissa maan parhaat ja perustelluimmat yleisömielipiteet. Ne näkyvät, kun niitä ei voi upottaa sen kommenttimassan suohon, joka kertyy, kun useimpia ei huvita keskustella oikeasti mnerkityksellisistä asioista.

Anna-Leena Nieminen

"Viime hallituskauden poikkeuksellisissa lamaolosuhteissa lainalla elvyttäminen oli perusteltua."

Ei se sen perusteltumpaa ole, velalla elvyttäminen on vain keynesiläiseen taloustieteeseen eli sosiaalidemokraattiseen taloustieteeseen perustuvan suhdannepoliitikan työkalu millä keinotekoisesti tasataan suhdanteita. Tämä on vain yhä suuremman ja pahemman laman eli yhä suuremman kärsimyksen pitkittämistä.

Suhdannevaihtelun syitä ovat pankkitoiminta eli luotonlaajennus ja keskitetty pankkitoiminta; pankeilla ei ole kilpailua, ne voivat harjoittaa luotonlaajennusta yhdessä vain keskuspankin läsnäollessa(pankkikartelli) Keskuspankkien luomisen johdosta pankit ovat pystyneet harjoittamaan luotonlaajennusta yhä pitempiä jaksoja ja näin suhdannevaihtelut tulivat kuvaan.

Pohjan Akka

Siinä tilanteessa, missä Suomella ei ollut aikaa ajatuksenhäiväänkään maailman pankkijärjestelmän nopeasta muuttamisesta,(Mauno Koiviston aikanaan Suomeen tuoman) keynesiläinen suhdannepolitiikan valitseminen oli onnistunut ratkaisu.
Ja jatkosta:
Jouko Ylä-Liedenpohjan ennustus näyttää koko ajan käyvän toteen
http://joukoyla-liedenpohja.blogspot.com/2010/12/j...

Tuula Hölttä

Pohjan Akka :"Siinä tilanteessa, missä Suomella ei ollut aikaa ajatuksenhäiväänkään maailman pankkijärjestelmän nopeasta muuttamisesta..."

Maailman pankkijärjestelmä ei muuttunut 90-luvun taitteessa. Ainoastaan Neuvostoliiton epäterveen bilateraalisen kaupan varaan rakennettu Suomen talous K-takuineen romahti muuta Eurooppaa enemmän.

Venäjä maksoi Suomen verovaroista maksetulla suosiollisella taloudellisella avustuksella Neuvostoliiton Suomen valtiolle maksamatta jääneet velat, mutta ei Neuvostoliiton pääasiassa Suomen yksityisille liikepankeille jättämää velkaa, joka oli suurinpiirtein valtiolle jääneen velan suuruinen. Sen velan pakkomaksoivat Suomen kansalaiset pankkitukena.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Kyllä tämä globaali taantuma alkoi USA:n subprime -luottotappioista.

Esitetyt näkemykset velalla elvyttämisen kärsimyksen pitkittämisestä ja Keynesin ajatusten sosiaalidemokraattisuudesta eivät ole faktoja, vaan mielipiteitä. Taloustieteilijöiden joukossa ne edustavat vähemmistöä, ei enemmistöä.

Pohjan Akka

Oletko siis sitä mieltä, että piristysruiskeella Suomen rakentamiseen ym. talouteen vain pitkitettiin kärsimystä.
Kenen kärsimystä?
Miten pitkälle? Luitko Ylä-Liedenpohjan laskelmat?

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Pohjan Akalle - niin, minun mielestäni elvytyksellä vähennettiin kärsimystä, ei pitkitetty sitä.

Harry Vestbacka

Minulla on ehdotus valtion talouden tasapainottamiseksi.

Tuodaan miljoona somalia Suomeen. Ehdottomasti lukutaidottomia. Hesari kirjoitti kerran, että yksi mamu tuottaa 200 000 euroa vuodessa ja ihmetteli miksei kunnat ota moista rikastumista vastaan.

Eli 200 000 kertaa miljoona. Onko se 200 000 miljoonaa? Valtava summa joka ratkaisisi rahan tarpeen pitkälle tulevaisuuteen.

Oletko samma mieltä riku? Ratkaisisiko miljoonan Somalin tuominen maamme talousongelmat?

Pekka Manner

Kokoomus se vasta selkärangaton on ollut, varsinainen rötösjoukko!

Kokoomushan on pahin harmaan talouden ja talousrikollisten tukija.

Kokoomus on vastustanut mm. käännettyä ALVia, työtekijöiden rekisteriä rakennustyömailla, Marin ja Jyrkin hallitus on pienentäynyt työsuojelutarkastajien ja muiden talousrikollisuutta valvovien viranomaisten määrää.

Toki Kokoomus ei yksinään ole tätä tehnyt vaan apuna ovat olleet kokkelien apupuolue Vihreät, RKP ja Kepu.

Kokoomus on myöas jyrkästi vastustanut työntekijöiden ryhmäkanneoikeutta, samalla se on myös vastustanut vammaisjärjestöjen ryhmäkanneoikeutta, vmmaiset monessa kunnassa ovat jääneet ilman lakisääteisiä palveluja mm. Raaseporissa. Nuo oikeudenkäynnit ovat raskaita ja kalliita vammaisille joilla ei usein ole varoja sitä varten.

Yllä oleva osoittaa sen, että Kokoomus on vammaisvastaisin puolue maassamme.

Kokoomuslaiset VVM:nvirkamiehet ajavat tällä hetkellä läpi lakia joka loisi salaisen hallintorekisterin yritysten omistuksille, se johtaisi lisääntyvään talousrikollisuuteen ja rahanpesuun. Rekisteri tekisi salaiseksi osakeomistuksen.

Kokoomus on ajoi viime vaalikaudella reippaita energiaveroja, risupakettia ja muita välillisiä veroja kansalle. Rikkaille ja yrityksille tuli reippaat veroalet mm. perintövero poistui, Kela-maksut poistuivat, alempi verokanta energiaveroissa jne...ja silti EK ja muut kitisevät.

Ja kukas se sitä byrokratiaa kasvattikaan aivan oikein, Kokoomus.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Kokoomuksen politiikasta hyötyvät hätkähdyttävän harvat ihmiset.

Nyt tässä unohtuu se, että Kokoomuksen politiikka kannustaa yrittäjyyteen. Yrittäjyys on ainoa kansantaloudellisesti kestävä tapa luoda uusia työpaikkoja. Suuryritysten kansainvälinen menestys ei tule annettuna, ja on varmaa, että osa nykysuuryrityksistä tulee kutistumaan. Tilalle tarvitaan uusia kasvuyrityksiä.

Kokoomukselle tuloerojen kasvu ei ole tavoite, vaan seurausta vaikeista valinnoista. Yrittäjyyteen ja työpaikkojen luontiin kannustava verotus on lisännyt tuloeroja. Toisaalta, nythän viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana tuloerot ovat hiukan taas kaventuneet.

Harva liputtaa sen puolesta, että Suomen tulisi enää pyrkiä tuloeroissa 80-luvun tasolle. Silloin moni asia oli Suomessa harvinaisen suotuisassa mallissa tuloerojen kannalta. Emme kuitenkaan saa idänkauppaa takaisin, tai Kiinaa poistettua maailmanmarkkinoilta, jotta teollisuutemme kilpailutilanne palautuisi 80-luvun kaltaiseksi.

Liberalismista. Asiat eivät ole mustavalkoisia, ja joskus epäliberaaleille laeille on hyvät perusteet. KUITENKIN, minä uskon yksilönvapauteen tehdä asioita, jotka eivät vahingoita toisia. Minusta on aina epäilyttävää, kun ihmiset haluavat tehdä päätöksiä, jotka rajoittavat toisten elämää.

Olisihan se kansanterveydellisesti hyvä, kun alkoholi kiellettäisiin kokonaan. Ja tupakka. Ja transrasvat. Ja kansainväliset hampurilaisketjut. Ja löyhään moraaliin houkuttelevat TV-ohjelmat. MUTTA. Minä en ole minkään näistä kieltämisen kannalla. Liberaalius voi olla arvovalinta. Minulle se on.

Toimituksen poiminnat