*

Riku Österman "Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään."

Mikä Perussuomalaisten politiikassa arveluttaa?

Facebookissa nähdään tunteenilmauksia, Perussuomalaisten puolesta, mutta myös selvästi heitä vastaan. Miksi Perussuomalaisten menestys huolestuttaa monia? Joillekin syynä huoleen on puolueen maahanmuuttokriittisyys, toisille se on sen "impivaaralaisuus". Minäkin myönnän olevani huolissani Perussuomalaisten noususta. Minun huolelleni on kaksi syytä. Toinen niistä on monien perussuomalaisia kannattavien blogikommentoijien kirjoituksissa ajoittain ilmenevä viha. Toinen on Perussuomalaisen politiikan populismi. Totean kuitenkin heti, että olisi naurettavaa väittää kansan äänestäneen ”väärin” tai ”tyhmästi”. Kansa on aina oikeassa. Kansa on ilmaissut tahtonsa, ja minä kunnioitan sitä. Enkä harkitsekaan Suomesta muuttamista.

 

(1) Viha ja perussuomalaiset

Ihan totta. Uskallan käyttää tätä ”viha” sanaa. Miksi? No, mitä voidaan olla mieltä siitä, että ministeri saa tappouhkauksen? Haluammeko tappouhkauksien yleistyvän politiikan teon välineenä? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010061411858775_uu.shtml  Perussuomalaisten ydinjoukko ei onneksi syyllisty tällaiseen. Mutta vihaa sisältävää kirjoittelua on nähty. Jussi Halla-aho kirjoittaa enimmäkseen ilman vihaa, mutta joskus hänellä on läikähtänyt – tätä on julkisuudessa reposteltu, joten en linkitä. Jos joku kysyy, niin pistän linkit kommentteihin. Toisena esimerkkinä kansanedustajaksi valittu James Hirvisaari on kirjoittanut mm. tunnepitoisen kirjoituksen terrorismin uhasta, jossa mielestäni vihan tunne on selvästi läsnä: http://jam.pp.fi/kukkahattutatien_syyta.htm . Perussuomalaiset ei ole radikaali vihaliike, enkä usko sen sellaiseksi muuttuvankaan. Toivottavasti Suomessa ei sellaista nähdä. Silti, voimakkaan negatiiviset tunteet jotain vastaan ovat huonoa politiikan polttoainetta. Jos mielessä kytee epäilys, kauna tai viha, voidaanko luottaa muiden puolueiden kansanedustajiin tai ministereihin? Sitoudutaanko yhteistyöhön?

 

(2) Populismi

Populistinen politiikka rapauttaa usein toimivan yhteiskunnan perusteita. Toivottavasti perussuomalainen politiikka ei vaikuta näin Suomessa. Argentiinalaisella peronismilla ja perussuomalaisuudella on useita yhtymäkohtia. Molemmat ajavat työväestön ja tavallisten ihmisten asiaa kuitenkaan positioitumatta selkeästi perinteisellä vasemmisto-oikeisto –akselilla. Peronismi kehitettiin vaihtoehdoksi epäonnistuneeksi katsotulle liberaalidemokratialle ja kapitalismille. Peronismi on tähdännyt kansalliseen elinvoimaisuuteen ja yhtenäisyyteen köyhyyden poistamisen välineenä. Peronismi vaati ”vanhan eliitin” ja varakkaan yläluokan vallan kumoamista.

Mielestäni peronismi on vahingoittanut Argentiinaa, varsinkin 40-50 luvulla. Valtaan päästyään peronistit sitoivat suuryritykset ja ammattiyhdistysliikkeen läheisesti kiinni valtioon. Peronistit ajattelivat, että taloudellinen tuotto on nollasummapeli. Jos valtion kontrollilla varmistetaan suuryritysten tuottojen pysyminen Argentiinassa, niin Argentiina vahvistuu. Toisin kävi. Argentiinan teollisuuden ja kaupan menestys näivettyi. Lopulta tämä poliikka kääntyi Argentiinassa epäsuosioon ja johti sotilasvallankaappaukseen.

Mustamaalaanko, kun vertaan Perussuomalaisia peronisteihin? Minulle ei ole täysin selvää, miten Perussuomalaiset haluaisivat muuttaa Suomea. Julkisuudessa on puhuttu politiikan suunnanmuutoksesta. Mille yhteiskunnan osa-alueille puolue haluaa muutosta? Miten Perussuomalaiset haluavat vahvistaa kansallista elinvoimaisuutta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Jari Eteläsaari

Populistinen politiikka vahvistaa yhteiskunnan perusteita. Yhteiskuntaamme on pitkästä aikaa levinnyt pieni optimismi.

Me kansalaiset voimme vaikuttaa, sitä mitä ylhäältä sanellaan ei tarvitse hyväksyä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ovatkohan vallan ja vastuun rajat Euroopassa nyt sittenkään oikeilla paikoillaan? Talouspolitiikka on satojen miljoonien ihmisten euroalueella yhteistä, mutta sitä koskevat päätökset tehdään hajautetusti maa maalta ja parlamentti parlamentilta. Tulee tilanteita, joissa vaaleihin mennään "vaihtoehtoja ei ole" -hengessä, vaikka vaalitilanteen sinänsä pitää aina merkitä vaihtoehtoja.

Nyt kansa on päättänyt katsoa keksimänsä vaihtoehdon seuraukset. Rahaa ei makseta ulos, muukalaisia ei päästetä sisään, ja keskittyminen suunnataan ns. omiin asioihin. Vaikutukset tulevat varmasti esille - jotenkin.

Kohta nähdään kaiken muun ohella sekin, kuinka tärkeä maa Suomi on eurooppalaisen toiminnan ytimissä ollut. Jos valuutta-alue alkaa nyt hajota poliitikkojen käsistä, koko Eurooppa tietää, mikä on jytky.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Hyvä pointti Tuomo tuo vallan ja vastuun rajojen ongelma. EU toisaalta on herkkä halvaantumaan jos yksikin riittävää vaikutusvaltaa omaava EU-maa asettuu poikkiteloin. Toisaalta taas EU:n keskeisten asioiden agenda on joskus hyvinkin tunnoton kansan äänelle.

Uskon, että näistä syistä EU:sta pitää tulla joskus liittovaltio, tai sitten sen tulee löyhentyä enemmän WTO-maiseksi talousalueeksi. Tähän mennessä EU:sta on ollut paljon hyötyä Suomelle - vientiteollisuutemme on saanut merkittävän lisävauhdituksen. Vapaalla tavaroiden, palvelujen ja työvoiman liikkuvuudella oli merkittävä rooli mm. Nokian kasvussa 10 vuotta sitten. Nykytilanteessa on riski, että velkakriisin kaatuessa niskaan saattaa tulla muutaman vuoden vaihe, jossa Suomi kärsisi EU:sta nettomääräisesti. Silti, olen täysin vakuuttunut, että pitemmällä tulevaisuudessa yhteinen Euroopan menestys sataa Suomen laariin.

EU on tähän asti onnistunut hyvin Euroopan taloudellisen menestyksen tukijana. Uskon näin olevan myös jatkossa. Aasian kehitys jättää joka tapauksessa Euroopan kehityksen varjoonsa lähivuosina EU:sta huolimatta. EU pystyy ainoastaan lieventämään tätä Aasian karkaamista. EU:sta eristyminen saattaisi tuoda Suomelle lyhytaikaista hyötyä, mutta vaikeuttaisi myöhempää taloudellista menestystä.

Jari Eteläsaari

>Tähän mennessä EU:sta on ollut paljon hyötyä Suomelle - >vientiteollisuutemme on saanut merkittävän lisävauhdituksen.

Missä talouden tilastoissa tuo näkyy ?

Suomi on koko EU:n olemassaolon ajan maksanut enemmän kuin on saanut, Rahaa maksetaan EU:lle jotta nämä voivat antaa osan siitä takaisin erilaisina erikoistukina.

EU:sta ei taida olla mitään hyötyä, käytännössä valtava byrokraattien kolossi, joka on tuottanut jo tähän mennessä huomattavan paljon lainsäädäntöjä joista osa on ollut suomelle haitallisia ja lopuista ei ole ollut hyötyä.

Vapaakauppa-alue taitaa olla ainoa todellinen konkreettinen hyöty, mutta siihen ei tarvita EU:ta.

On selvää että Irlanti, Kreikka, Portugali ja espanja eivät tule selviämään kriisistään ja velkasaneeraus on ainoa vaihtoehto, maiden talouden mittarit kertovat sen selvästi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Just! Sekä Kiinaan että Intiaan verrattuna euroalue on väestöltään ja tulevaisuuden potentiaaliltaan pikkujuttu. Jos Suomi nyt tekee irtioton yhteisöstä ja julistautuu globaalissa kilpailussa ikiomaksi osapuolekseen, voi sanoa ettei ainakaan päätä palele.

Joskus viime vuonna Timo Soini ehti lausumaan sellaisenkin sloganin, että "vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta". Liittovaltiokehitys on hänen ajattelussaan myrkkyä, jota ei ruveta nielemään edes lääkkeeksi. Soinilta on nyt ryhdyttävä kyselemään, mitä Unionista on aikomus jättää jäljelle.

Käyttäjän rikuosterman kuva
Riku Österman

Jari, EU:n myönteistä vaikutusta vientiin ei voida tilastoilla osoittaa eikä kiistää, koska emme voi tietää, mitkä vientinumerot olisivat olleet samalla ajanjaksolla ilman EU:ta.

EU:n politiikka on vauhdittanut talouskasvua kaikissa jäsenmaissa, ja samalla EU:n jäsenten välinen sisäkauppa on ollut iso kasvun veturi EU:n vientivoittoisissa maissa kuten Saksa ja Suomi. Vauhtia on syntynyt muustakin kuin vapaasta kaupasta. Rakennerahastot ovat vauhdittaneet kysynnän kasvua, ja yhtenäinen säädäntö ja valvonta poistaneet viennin ja markkinoille menon piiloesteitä.

Osittain (mutta vain osittain) yhdyn EU-tukien kritiikkiisi. Mielestäni EU:n maatalouspolitiikka pitäisi saada puretuksi. Se on erittäin kallis kokonaisuus, joka ylläpitää tehotonta toimintaa.

Toimituksen poiminnat